Kuralan Kylämäki on nimensä mukaisesti vanha kylämäki. Mäellä on asuttu satoja vuosia. Kylämäen rautakautisesta ajasta on muistona muinaiskalmisto eli esihistoriallisen ajan hautausmaa. Kylämäen alue onkin rauhoitettu muinaismuistolain nojalla vuonna 1980. Kylän vanhoista maatiloista on nykyään jäljellä neljä: Iso-Kohmo, Vähä-Kohmo, Iso-Rasi ja Vähä-Rasi.
Kuralan Kylämäki halutaan säilyttää sellaisena kuin se oli 1950-luvulla. Silloin mäellä asui noin 20 henkilöä. Elantonsa kylämäkeläiset, niin kuin monet muutkin suomalaiset, saivat maanviljelystä ja karjanhoidosta. Nykyään Kylämäki on Elävän historian kylä, jossa toimii sekä 1950-luvun maatila että arkeologinen kokeiluverstas.
Toimivan maatilan sijoittumiseen 1950-luvulle oli kaksi syytä. Ensinnäkin moni varttuneempi kävijä voi muistella omakohtaisia kokemuksiaan vieraillessa maatilalla. Toinen syy on maataloushistoriallinen: tuolloinhan elettiin murroskautta, jolloin perinteiset viljelymenetelmät alkoivat väistyä tehoviljelyn alta.
Lisäksi 1950-luvun oloista Kuralan kylässä oli helppo saada konkreettista tietoa. Iso-Kohmon isäntä Kosti Kohmo piti kattavaa päiväkirjaa maanviljelystä ja muista miesten töistä kun taas naisten töistä on runsaasti haastatteluaineistoa.
Toimiva maatila kertoo isovanhempien ajan elämästä ja työstä nykyajan lapsille.
Iso-Kohmon päärakennuksessa tehdään taloustöitä vanhaan malliin, karja laiduntaa lähipelloilla ja tilan muut kotieläimet viihtyvät omissa aitauksissaan. Kylämäessä hoidetaan ja suojellaan perinteistä maisemaa, sillä laitumilla laiduntavat kotieläimet myös hoitavat maisemaa ja säilyttävät Kylämäen ainutlaatuista miljöötä. Ilman laidunnusta monet niityt ja laitumet kasvaisivat pian umpeen. Turun keskustan läheisyydestä huolimatta maisema on säilyttänyt eheytensä. Niityiltä voit löytää monta sellaista kukkaa ja kasvia, jotka ovat tehoviljellyiltä pelloilta kokonaan kadonneet.
Toimivaa maatilaa kanoineen, lehmineen ja lampaineen kelpaa esitellä varsinkin perheen pienimmille. Täällä pääsee myös itse osallistumaan ja kokeilemaan. Saatat jopa löytää itsesi supisuomalaisessa heinätyössä!
Kun kuljet Kylämäessä, pysähdy kuuntelemaan tuulen laulua pihakuusissa ja istahda vanhalle kiviportaalle soittamaan heinää. Löydätkö etanan raparperin lehden alta? Onkos huomenna pouta?
Puutarhanhoito on palauttanut monet vanhat ja perinteiset hyöty- ja koristekasvilajikkeet Kylämäkeen. Maininnan ansaitsee myös pihapiirin kesäinen perennaloisto. Kylämäen puutarhat kukoistavat kevään ensimmäisistä krookuksista aina syksyn ensimmäisiin pakkasiin. Vanhat, perinteiset pihakasvit ja kukat kuuluvat Kylämäen vanhoihin pihoihin.
Kylämäen pihapiirissä voit tutustua Iso-Rasin talon pihan Pimpinellafolia-ruusujen rosariumiin (PDF-dokumentti 38,7 kt), Vähä-Rasin talon pihalla perinteisten ruohovartisetn koristekasvien perennojen näytemaahan, Vähä-Kohmon talon pihalla keittiökasvien ja peltokasvien näytemaahan sekä Iso-Rasin ja Vähä-Kohmon talojen luonnonlaitumiin maisemareitillä.
Tutustu Kylämäen puutarhoihin:
Kevät saapuu Kylämäkeen (pdf-dokumentti, 67,5 kt)
Syreenit ja omenapuut kukkivat (pdf-dokumentti, 52,7 kt)
Juhannus on ruusujen aikaa (pdf-dokumentti, 44,6 kt)
Ruiskukkia ja rinkeplummaa (pdf-dokumentti, 68,6 kt)
Syksyn kirpeät aamut (pdf-dokumentti, 60,1 kt)
Kuralan Kylämäki halutaan säilyttää sellaisena kuin se oli 1950-luvulla. Silloin mäellä asui noin 20 henkilöä. Elantonsa kylämäkeläiset, niin kuin monet muutkin suomalaiset, saivat maanviljelystä ja karjanhoidosta. Nykyään Kylämäki on Elävän historian kylä, jossa toimii sekä 1950-luvun maatila että arkeologinen kokeiluverstas.
Toimivan maatilan sijoittumiseen 1950-luvulle oli kaksi syytä. Ensinnäkin moni varttuneempi kävijä voi muistella omakohtaisia kokemuksiaan vieraillessa maatilalla. Toinen syy on maataloushistoriallinen: tuolloinhan elettiin murroskautta, jolloin perinteiset viljelymenetelmät alkoivat väistyä tehoviljelyn alta.
Lisäksi 1950-luvun oloista Kuralan kylässä oli helppo saada konkreettista tietoa. Iso-Kohmon isäntä Kosti Kohmo piti kattavaa päiväkirjaa maanviljelystä ja muista miesten töistä kun taas naisten töistä on runsaasti haastatteluaineistoa.
Toimiva maatila kertoo isovanhempien ajan elämästä ja työstä nykyajan lapsille.
Iso-Kohmon päärakennuksessa tehdään taloustöitä vanhaan malliin, karja laiduntaa lähipelloilla ja tilan muut kotieläimet viihtyvät omissa aitauksissaan. Kylämäessä hoidetaan ja suojellaan perinteistä maisemaa, sillä laitumilla laiduntavat kotieläimet myös hoitavat maisemaa ja säilyttävät Kylämäen ainutlaatuista miljöötä. Ilman laidunnusta monet niityt ja laitumet kasvaisivat pian umpeen. Turun keskustan läheisyydestä huolimatta maisema on säilyttänyt eheytensä. Niityiltä voit löytää monta sellaista kukkaa ja kasvia, jotka ovat tehoviljellyiltä pelloilta kokonaan kadonneet.
Toimivaa maatilaa kanoineen, lehmineen ja lampaineen kelpaa esitellä varsinkin perheen pienimmille. Täällä pääsee myös itse osallistumaan ja kokeilemaan. Saatat jopa löytää itsesi supisuomalaisessa heinätyössä!
Kun kuljet Kylämäessä, pysähdy kuuntelemaan tuulen laulua pihakuusissa ja istahda vanhalle kiviportaalle soittamaan heinää. Löydätkö etanan raparperin lehden alta? Onkos huomenna pouta?
Puutarhanhoito on palauttanut monet vanhat ja perinteiset hyöty- ja koristekasvilajikkeet Kylämäkeen. Maininnan ansaitsee myös pihapiirin kesäinen perennaloisto. Kylämäen puutarhat kukoistavat kevään ensimmäisistä krookuksista aina syksyn ensimmäisiin pakkasiin. Vanhat, perinteiset pihakasvit ja kukat kuuluvat Kylämäen vanhoihin pihoihin.
Kylämäen pihapiirissä voit tutustua Iso-Rasin talon pihan Pimpinellafolia-ruusujen rosariumiin (PDF-dokumentti 38,7 kt), Vähä-Rasin talon pihalla perinteisten ruohovartisetn koristekasvien perennojen näytemaahan, Vähä-Kohmon talon pihalla keittiökasvien ja peltokasvien näytemaahan sekä Iso-Rasin ja Vähä-Kohmon talojen luonnonlaitumiin maisemareitillä.
Tutustu Kylämäen puutarhoihin:
Kevät saapuu Kylämäkeen (pdf-dokumentti, 67,5 kt)
Syreenit ja omenapuut kukkivat (pdf-dokumentti, 52,7 kt)
Juhannus on ruusujen aikaa (pdf-dokumentti, 44,6 kt)
Ruiskukkia ja rinkeplummaa (pdf-dokumentti, 68,6 kt)
Syksyn kirpeät aamut (pdf-dokumentti, 60,1 kt)
